Taide näkyväksi ympäristössä ja ympäristöstä

Se, että lasten tekemää taidetta laitetaan seinille, ei enää riitä. On etsittävä uusia keinoja tuoda taide näkyväksi, koskettavammaksi ja lähemmäksi sekä katsojaa että itse taiteen tekijää ja mikäpä sen parempi linkki näiden kahden välillä olisi kuin kaiken ympärillä oleva luonto. Taiteen tekijän että katsojan luontosuhde muotoutuu erilaiseksi: luonto antaa meille yllätyksiä joihin voimme myös itse vaikuttaa. Luontosuhde vahvistuu kokemuksista joissa luonto antaa jotakin, kuten elämyksiä, uusia tuntemuksia, olemista "yhtä luonnon kanssa". Ihminen on rakentunut enemmänkin ottavaksi kuin antavaksi yksilöksi ympäristöönsä nähden ja tämä meihin sisäänrakennettu ominaisuus tulee esiin myös luntosuhdetta pohtiessa. 
Mennäkkö metsään, jos en löydäkään sieniä?
Lähtisimmekö ulos lasten kanssa, jos siellä ei olekaan mitään tekemistä ja aina vain sataa?
Lapset nauttivat ulkona olemisesta. He eivät kaipaa siellä materiaa tai mitään konkreettista saatavaa. Riittää kun maasta löytyy keppi ja kiva kiipeilypuu. 

Lasten tekemä luontoon ja ympäristöön liittyvä taide syntyy samalla ajatuksella. Vähän on paljon ja aikuisen johdattelemana kulku lähimetsään herättää lapsessa paljon enemmän ideoita ja ajatuksia kuin luokkatilassa katsotut kuvat videotykiltä. 

Olen työskennellyt 13 vuotta kuvataidekoulussa opettajana. Forssan kuvataidekoulun oppilaiden ikähaarukka on 3kk-20v ja olen opettanut kaiken ikäisiä tältä väliltä. Alkuaikoina pysyttäydyin tutuissa ja perinteisissä tekniikoissa ja materiaaleissa, mutta pikkuhiljaa kokemuksen kartuttua olen ottanut repertuaariin vahvasti mukaan monenlaiset kierrätystekniikat, ulkona toteutettavat teokset sekä luontoon ja ympäristöön liittyvät aiheet. Ja nämä jos mitkä, vahvistavat lasten luontosuhdetta. Suhde kehittyy ja vahvistuu parhaiten kun luontoa käyttää.

Kuvataidekoulumme on aktiivinen toimija seutukunnalla. Yksi kantava teemamme on kestävä kehitys ja tätä edistääksemme teemme laajasti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Saamme paljon lahjoituksena kierrätysmateriaalia eri yritysten ylijäämistä ja mm. paikallinen jätehuolto on yksi suurin yhteistyökumppanimme. Meillä ei tyydytä perinteiseen ajatteluun taiteen tekemisestä. Meillä kaikki materiaali pyritään näkemään käyttökelpoisena ja kierrätettävänä. Myös töiden esillepanossa teemme näyttäviä ratkaisuja: ripustamme koko koulun kevätnäyttelyn torin puihin tai ripottelemme teoksia ympäri kaupunkia.

Vuonna 2020 pääsimme mukaan LUMA2020-projektiin jossa koulumme ajatuksena on ollut tieteen ja taiteen yhdistäminen. Luontosuhde ja ympäristökasvatus on ollut projektissa vahvasti mukana. Lisätietoja projektista löydät hakusanalla LUMA2020.

Olen kerännyt tähän blogiin pohdintojen lisäksi kuvia ja lyhyet kuvatekstit vuosien varrella kuvataidekoulussa teettämistäni luonto/ympäristö- sekä kierrätys-teemaisista töistä sekä monipuolisesti kuvamateriaalia lasten ja nuorten kanssa ulkona työskentelystä.

Innoittajana tähän aiheeseen oli nykytaidekasvatuksen kurssin Mun Jätemäki-tehtävä, jonka myötä lähdin enemmän pohtimaan omaa luontosuhdetta ja sen vahvistamista taidekasvatuksessa. Tehtävän sivutuotteena syntynyt animaatio löytyy myös tästä blogista.

Valokuva: Milla Helminen (14v) 2010.


Kommentit

Suositut tekstit